torstai 11. elokuuta 2016

jumalan tunteminen 101


Nyt olette kyllä saaneet odottaa jo tarpeeksi kauan! Erinäisten kesäisten syiden vuoksi huomasin puolivahingossa pitäneeni kuukauden loman kirjoittelusta, mutta mielessäni on tapahtunut silti kaikennäköistä. Täältä pesee.

Elävä usko on tavoiteltavaa. Armolahjat, Jumalan äänen kuuleminen ja Pyhän Hengen jatkuva täyteys ovat Jumalan lahja uskollisille, niille, jotka hän armossaan on valinnut toteuttamaan kutsuaan. Kun olet läheisemmässä suhteessa Jumalan kanssa, näet enemmän ihmeitä. Kun olet läheisemmässä suhteessa Jumalan kanssa, saat enemmän siunauksia. Kun olet läheisemmässä suhteessa Jumalan kanssa, sitä, tätä ja tuota. Oikeastaan koko uskonnossa ei ole kysymys uskosta jonkin olemassaoloon, vaan se on suhde. Suhde elävään Jumalaan, joka armossaan teki mahdolliseksi [sijoita tähän haluamasi asia].

Suhde näkymättömään, kuulumattomaan, tuntumattomaan, hajuttomaan ja mauttomaan otukseen, josta ainoa todiste on vanha, vanha kirja. Ainoa asia, joka mahdollistaa edes sen, että olisit ikinä kuullut koko hepusta, on se kirja, jonka on kirjoittanut porukka hihhuleita aikana-ennen-dinosauruksia. Jos tuota kirjaa ei olisi, olisi hyvin todennäköistä, ettei kovinkaan moni seuraisi tätä Jeesus-persoonaa joka on niin tässä ja nyt koko ajan minua halaamassa, vaikken sitä varsinaisesti tunne tai oikeastaan näe tai kuulekaan. Se on silti, ja se on parasta I-K-I-N-Ä, siis sellaista rakkautta ei muualla ole, ei missään eikä mitenkään päin. Täydellinen rakkaus. Voi, millaista onkaan saada tuntea hänet. Tuntea hänet. Tuntea.

Minun piti ihan muistinvirkistykseksi vielä tarkistaa oikein sanakirjasta tämän tuntea-sanan syvällinen käyttötarkoitus. Eipä siitä paljoa apua ollut, löysin vain lisää enemmän tai vähemmän epämääräisiä sanoja, kuten tietääkokea ja aistia. Jos jollekin tuntuu olevan epäselvää, mitä esimerkiksi tietäminen tarkoittaa, käykääs ihmeessä lukemassa nuo määritelmät (lihavoinnit ovat linkkejä). Lyhyesti, tunteminen tarkoittaa jonkin asian/henkilön ominaisuuksien tietämistä, aistein aistimista tai tunteen kokemista. Kuinka moni aistii Jumalan? Kuinka moni tietää (lukekaa nyt jo se määritelmä) Jumalan olevan olemassa, saatika sitten vaikuttavan elämiimme? Villi veikkaus, että aika moni kokee jotakin tunnetta jumaliin liittyen, mutta arvatkaapa kolme kertaa kuinka paljon ketään elämänsä edes jollain tasolla todellisuuteen pohjaavaa kiinnostaa, että sinusta tuntuu, että jumalasi on totta ja tekee taikatemppuja? Kerron teille. Ei luultavasti kovinkaan montaa. Annan esimerkin: Minusta tuntuu, että huomenna sataa. Minulla vain on sellainen tunne, mieli vähän alavireessä ja nenäkin tukossa, huomenna kyllä varmasti sataa. Onko tämä tietoa? Havainnollistan vielä: Minusta tuntuu, että maailmassa saattaa olla jokin korkeampi voima. En oikein tiedä, miksi näin tunnen, mutta onko tunteeni tietoa? NO EI OLE. Siksi niille on kaksi erillistä sanaa. Olkaa hyvät. Kertokaa kaverillekin. Seuraavalla evankeliointireissulla ei huudetakaan megafoniin "JEESUS ON TOTUUS", vaan esimerkiksi "minusta tuntuu, että Jumala on, haluatkos sinäkin saman fiiliksen?"

Niin mutta unohdin sen Raamatun. Kun Raamattuhan todistaa Jumalan olevan totta. Pitäisi nyt varmaan lopettaa tämän blogin lukeminen ja mennä kirkkoon lukemaan sitä Raamattua, niin varmasti kaikki olisi kaikilla hyvin. Raamattuhan on kaikki kaikessa, Jumalan sana, hänen elämänohjeensa meille ihmisparoille jotka emme vain kertakaikkiaan osaa tätä elämää ilman liian pitkää ja liian tylsää, brutaalia, väkivaltaista ja niin iankaikkisen vanhaa teosta. Ja kun se vielä kaiken lisäksi on se totuus isolla t:llä (paitsi tietenkin vanha liitto, se on ihan eri asia, koska Jeesus. Muistakaa lapset, silti ei saa tehdä syntiä). En tiedä miksi on niin vaikeaa ymmärtää, että kirjan olemassaolo ei todista sen kirjan tarinoita todeksi. Jerusalemin olemassaolo ei todista kuin Jerusalemin olemassaolon. Kirjoitettu vanha opus todistaa että oli ihmisiä, jotka osasivat vielä kirjoittaakin. Vaikka joku löytäisi huomenna Nooan arkin, alkuperäiset liiton kivitaulut ja valaan, jonka mahaan on rakennettu tyylikäs loft-asunto, kukaan ei olisi päässyt senttiäkään lähemmäs minkään jumalan todistamisessa. Vene todistaa rakennustaidosta, kiveen on mitä luultavimmin hakannut ihan tavallinen ihminen ja joku on heittäytynyt mielikuvitukselliseksi asuinpaikan suhteen. Eikä yhtään jumalaa tarvittu.

Autan taas esimerkein: Koraani ei todista Allahin olemassaolosta, joten Raamattu ei todista kristinuskon jumalan olemassaolosta. New York ei ole todiste hämähäkkimiehen olemassaolosta, joten Betlehem ei ole todiste Jeesuksen ylösnousemuksesta. Se, että minä kirjoitan kirjan, jossa kerron autoni muuttuneen lentokoneeksi, ei todista sitä, että autoni todella muuttui lentokoneeksi. Uskoisitko kirjaani siitä? Miksi ihmeessä et? Samalla lailla se, että muutama yhteiskunnan heittiö 2000-3000 vuotta sitten kirjoittelivat mitä mielikuvituksellisimpia juttuja kirjaan, ei todista, että ne oikeasti tapahtuivat. Miksi Raamattua tulisi kohdella todisteena Jumalan olemassaolosta, teoista ja luonteesta, kun muita kirjoja pidetään satuina, mielikuvituksena tai huuhaana? Miksei Koraani ole totta, jos Raamattu on, tai tietenkin toisinpäin?

Silti me luemme tuota kirjaa, opimme tuntemaan Jumalaa, käännämme ajatuksemme Jumalan puheeksi aivoihimme, kylmät väreet Pyhäksi Hengeksi, avainten löytymisen ihmeeksi ja kiitämme Jumalaa päälle. Miksi?