torstai 9. kesäkuuta 2016

mitä on ateismi?


Koska tämä on ensimmäinen kirjoitukseni, haluan hieman avata blogin tarkoitusta, ajatuksia sen takana ja kertoa samalla myös, mitä blogi ei ole.

Alan kirjoittamaan tätä blogia kristityille, kristinuskoa epäileville tai sitä puntaroiville. Itse olen "kokeiltuani" tullut siihen tulokseen, ettei kristinuskon väitteille löydy sellaista pohjaa, joka kestäisi rationaalisen tarkastelun. Haluan uskoa mieluummin asioita, jotka varmasti ovat totta, kuin asioita, jotka tuntuvat elämäntilanteen, perinteen tai jonkin muun syyn takia hyvältä. Ja haluan rohkaista muitakin elämään siinä todellisuudessa, joka ympärillämme on.

Blogin tarkoitus on auttaa Jumalaan sokeasti luottavia ja Raamattuun kyseenalaistamatta uskovia huomaamaan, että kritisoidessaan muita uskontoja tai kuitatessaan ne hölynpölynä he unohtavat käyttää samaa ajatusmenetelmää omaan uskontoonsa. Kaikkien uskontojen yliluonnollisiin väitteisiin on yhtä paljon todisteita: ei yhtään. Kysyn myös paljon kysymyksiä, jotka ovat vastattaviksi tarkoitettuja, jos vaikka keskustelua syntyisi. Kommentoin kristillisyyteen liittyviä artikkeleita, videoita ja muuta aiheeseen liittyvää, johon törmään. Joku saattaa pohtia, miksi valita juuri kristinusko. Haluan kirjoittaa vain asioista, joista tiedän enemmän kuin pintaraapaisulta, joten islamin, hindulaisuuden tai juutalaisuuden oppia tuntematta en lähde esittämään kritiikkiä niitä kohtaan. Kristillisyyteen pääsin tutustumaan läheltä ja siksi kritisoin Raamattua enkä Tooraa tai Koraania.

Varmuuden vuoksi aloitan myös kertomalla, mistä tässä blogissa ei ole kysymys. Tämä ei ole vihaa Jumalaa kohtaan. En ole katkera, vihainen tai kapinallinen Jumalalle. En usko jumalien olemassaoloon enkä Raamattuun. En ole yhtään sen enempää vihainen kristinuskon jumalalle kuin Krishnalle tai Allahille. En vihaa Jumalaa yhtään sen enempää kuin mitään muutakaan fiktiivistä hahmoa. Tämä olisi hyvä pitää mielessä myös tulevia juttujani kommentoidessa. Blogin tarkoitus ei myöskään ole loukata ketään, vaikka kritisoinkin jollekin tärkeää uskomusjärjestelmää. En tietenkään voi sille mitään jos joku herneen haluaa nenäänsä vetää, mutta se ei ole tarkoitukseni. Käytän sarkasmia tehokeinona paljon, joskus huomaamattanikin, toisinaan liikaakin varsinkin turhautuneena. Se on silti vain kielen tehokeino.

Viimeiseksi haluan vielä määritellä ateismin, kun se tuntuu monille niin vaikealta termiltä käsittää. Se, että olen ateisti, tarkoittaa yksinkertaisesti, etten usko jumaliin. En ole vakuuttunut minkään pyhän kirjan tarinoiden olevan totta. Varmasti sellaisiakin älypäitä kulkee ympäriinsä, jotka huutelevat "jumalaa ei ole", mutta turha lähteä sellaista väittämään, kun sitä ei voi tietää eikä todistaa. En kuitenkaan usko myöskään väitteeseen, että "jumala on", koska sillekään ei ole todisteita. Tietenkin, jos sinulla sellaisia on tarjota, saat toki kommenteissa niitä esittää.

Katsotaan mihin tämä lähtee kehittymään. Yritän kirjoitella viikon-parin välein. 

16 kommenttia:

  1. Hei! Millaista keskustelua toivot? Tässä harvalla on tarjolla mitään muuta todistusta mistään kuin oma kokemus. Toivon, ettet häpeä omaasi <3 Meillä on aistit ja havainnointikyky ja kyky tehdä päätelmiä, sellaisin eväin (joillain on vioittunut tai puuttuu yksi tai useampi aisti synnynnäisesti/syntymässä/syntymän jälkeen jossain vaiheessa) elämme elämäämme täällä. Minulle jäi toistaiseksi hieman epäselväksi se, kuuluisinko blogisi kohderyhmään, mutta valitsen uskoa, että se selviää tässä jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keskustelu kuin keskustelu on toivottavaa, mutta tietenkin toivoisin ihmisten omia vastauksia blogissa esittämiini kysymyksiin. Muilla tavoin en halua olla ohjailla keskustelua.

      Poista
  2. Ihmistenkö suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija.Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista;enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut. 1.Gal.10-12

    Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi." Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi? Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta,me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus,mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
    Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista,vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään,ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on,ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi,että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: "Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra." 1.Kor.1:18-31

    Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani.Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä. Joh.7:16-18

    Niin Pilatus sanoi hänelle: "Sinä siis kuitenkin olet kuningas?" Jeesus vastasi: "Sinäpä sen sanot, että minä olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten maailmaan tullut, että minä todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni."
    Pilatus sanoi hänelle: "Mikä on totuus?" Ja sen sanottuaan hän taas meni ulos juutalaisten luo ja sanoi heille: "Minä en löydä hänessä yhtäkään syytä. Joh.18:37-38

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle ei auta siteerata Raamattua, koska en usko sen yliluonnollisiin väitteisiin.

      Poista
    2. Oliko sinulla, Anonyymi, mitään omaa sanottavaa?

      Poista
  3. Ihmisillä suurimmat haasteet on ymmärryksessä on heidän oman ymmärryksensä vajavaisuudesta, esimerkiksi epävarmuuden hyväksymisestä tai että heidän kokemuksensa rajoittaa heidän tulkintaansa. Esimerkiksi tuossa yläpuolisessa raamatun löpinässä uskova voi löytää vaikkka mitä totuuksia. Ja skeptikolle hyväkään tarina ei osoita koskaan mitään. Oli olemassa jumala tai ei sen hyväksyminen että monet asiat ovat loputtomasti epävarmoja jo pelkästään rajallisen käsityskyvyn takia, saa ihmiset julistamaan jumalan olemassa olosta ja niin sanotuista "absoluuttisista säännöistä". Samaa absolutismin perinnettä voi tosin nähdä myös ateisismissa vaikka mikään ei osoita jumalan olemassa olosta ihmisten uskoa lukuunottamatta. Ei todisteita jumalan olemattomuudestakaan ole. Tarve absoluuttiselle vastaukselle on sama ateismissa ja teismissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väitän, että suurin osa ateisteista ei kaipaa mitään absoluuttista totuutta, vaan heille riittää olla uskomatta satuihin. (ja ennen kuin tarvitsee alkaa väittely satujen todenperäisyydestä, niin saduksi riittää, kun tarinasta on todisteita yhtä paljon kuin Punahilkasta. Ei sitäkään ole mikään pakko osoittaa taruksi).

      Poista
  4. "En ole katkera, vihainen tai kapinallinen Jumalalle."

    Vai niin? Minä kun en sitä usko, sillä Jumalalle antautuneissakin ihmisissä asuu itsekäs ja Jumalalle vihamielinen perusviettymys kuolemaan saakka. Tämä on myös oma kokemukseni. Tätä kutsutaan perisynniksi. Synti on ihmisen koko olemuksen järkyttävää ja pohjatonta kapinaa ja vastustusta Jumalaa kohtaan ja tämä synninturmelus pysyy kuolemaan saakka uskovissakin. Jos joku ei tätä käsitä tai tunnusta, niin hänellä on synnintunto kadoksissa, eikä häntä välttämättä Jumalan armahdus Golgatalla kiinnosta kun vastaväitteenä se, että enhän minä noin syntinen ole. Minä olen. Tervetuloa joukkoon ja ymmärtämään miksi Jeesus kuoli puolestamme.

    VastaaPoista
  5. Synti kun syvimmältään on sitä, että vihaamme Jumalaa, Jeesusta, Pyhää Henkeä, Raamattua...kaikkea Jumalaan liittyvää. Mutta kun Jumalan armo Golgatalla saa koskettaa, niin opimme myös rakastamaan Jumalaa, vaikka pysymmekin pohjaan saakka syntisinä. Joku saattaa ajatella, että synti on syvimmältään pohjatonta itsekkyyttä, itsekästä hitautta, omanvoitonpyyntiä. On se sitäkin, mutta oleellisempi on se mikä kohdistuu Jumalaa kohtaan. Jumalan ristiinnaulitsemisen jälkeen Golgatalla kenellekään ei pitäisi enää jäädä epäselväksi mitä synti on.

    VastaaPoista
  6. Tietysti joku voi sanoa harhan vallassa, että tunnen itseni hyväksi ihmiseksi ja en koe olevani syntinen. Silloin tarvitaan Jumalan lakia näyttämään ihmiselle, mitä hän todella on. Kun ihminen ottaa Raamatun lain vakavasti, niin käskyjen valossa hänelle paljastuu hänen sisäinen kapinansa ja vihansa Jumalaa kohtaan. Silloin on tilaa evankeliumille ja Jumala armo kelpaa ehkä.

    VastaaPoista
  7. "Itse olen "kokeiltuani" tullut siihen tulokseen, ettei kristinuskon väitteille löydy sellaista pohjaa, joka kestäisi rationaalisen tarkastelun."

    Luin kirjan Jumalaa ei ole (Pyysiäinen). Tulin siihen tulokseen, etteivät argumentit kovin ihmeellisiä ole. Ei minun mielestäni ateismikaan kestä rationaalista tarkastelua. Tosin ei evankeliumin tarkoituskaan sinällään ole olla "järjellinen", vaan ylijärjellinen suunnitelma ihmiskunnan pelastamiseksi. Jeesukseen ei uskota argumenttien takia, vaan sen takia, että hänet on kohdattu tavalla tai toisella. Kristityksi tullaan kohtaamalla Jumala. Mutta toki noista argumenttien tutkimisesta voi saada vahvistusta uskolleen. Ja voisi kai sitä olla olemassa jokin evankeliumitiede, joka tutkisi miten evankeliumi esim. ihmisiin vaikuttaa eri asioissa (esim. anteeksianto). Enpä itse usko, että saisin ateismista voimaa antaa anteeksi paremmin. Jeesus on anteeksiannon ammattilainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kristinuskon väitteille siinä mielessä rationaalinen pohja, että kysymyksessä on historiallinen uskonto, jonka asiat ovat oikeasti tapahtuneet ja jotka on koottu Raamattuun ja joka on hyvin kestänyt siihen kohdistuneen kritiikin ja paineen. Koraania lukiessa fiilis on paljon historiattomampi. Pitäisi ehkä joskus lukea Alister Mcgrathin kirja Ateismin lyhyt historia.

      Poista
  8. Mitä on ateismi? Voisiko se olla tätä? Lainaus erään kanssa käymästäni keskustelusta:

    "Miten vastaisit kysymykseen, että kun Jumala on olemassa, niin miten on mahdollista, että on ateisteja?

    sen täytyy olla vahvaa itsepetosta, lihallista järjen sokeutta

    Mutta miksi ihminen siihen itsepetokseen ryhtyy? Siitäkö syystä, että ei jaksa ottaa huomioon Jumalaa?

    Siihen voi olla monta syytä.
    Yksi syy voi olla, että on katkeroitunut Jumalalle.

    ehkä heitä tympäsee tiettyjen uskontojen opit ja elämäntavat, katsovat parhaaksi olla välittämättä mistään jumalakäsityksistä
    lisäksi heitä kiehtoo ateismin tuoma vapaus elää kuten tahtoo ilman lopullisia seuraamuksia

    Hyvä vastaus.
    Muistan itsekin sanoneeni joskus, että ateismi voi houkutella, koska kokee, että ei tarvitse olla tilivelvollinen kenelläkään.

    joo, voi levollisin mielin toteuttaa omia halujaan ja himojaan"

    VastaaPoista
  9. Kirjoitit "Varmuuden vuoksi aloitan myös kertomalla, mistä tässä blogissa ei ole kysymys. Tämä ei ole vihaa Jumalaa kohtaan. En ole katkera, vihainen tai kapinallinen Jumalalle. En usko jumalien olemassaoloon enkä Raamattuun. En ole yhtään sen enempää vihainen kristinuskon jumalalle kuin Krishnalle tai Allahille. En vihaa Jumalaa yhtään sen enempää kuin mitään muutakaan fiktiivistä hahmoa."

    Saatat olla oikeassa. Blogissasi ei ole kysymys sinun ilkeydestäsi. Tarkoitat hyvää omasta mielestäsi. Blogissasi onkin kysymys Paholaisen ilkeydestä ja et tiedä olevasi hänen suunaan ja välikappaleenaan. Sitähän Raamattukin opettaa, että ei ole taistelu sinua vastaan, vaan avaruuden pahoja henkiä vastaan. Hakisitko hengellistä apua? Kyllä pahat hengetkin voivat jollekin antaa onnea elämään, mutta se ei ole Jumalan tahto.

    VastaaPoista
  10. Kärkäs kirjoitus sinulle iltahartaudeksi:

    http://mikaeltorppa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/100017-ateisti-on-epäjumalanpalvelija

    VastaaPoista
  11. Ylösnousemuksen todisteet:

    https://www.tv7.fi/vod/player/5211/

    VastaaPoista